Erik Bruun 90
7.4.1926 syntynyt Erik Bruun on yksi maailman tuotteliaimmista graafikoista. Suomenlinnassa asuvan moniosaajan työpöydän äärellä syntyy yhä julisteita, postimerkkejä ja ideaehdotuksia. Hänen uusimpia töitään ovat muun muassa Pori Jazzin juhlajuliste (2015), Sulka-postimerkki (2016) ja Arktika-sarja (ilm. 9.5.2017). Kuluvana vuonna loppusuoralla on useita projekteja.
Erik Bruunin ansiokkaasta urasta kertovat menestyminen lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä kilpailuissa sekä vuosikymmenten aikana myönnetyt tunnustukset. Sellaisia ovat muun muassa professorin arvonimi (1989), Grafian Platinahuippu (1999), Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori (2001), Suomi-palkinto (2004), Pro Finlandia –mitali (2007), Luonnotar-palkinto (2011) sekä Helsingin kaupungin muotoilupalkinto (2012).
Erik Bruun on suunnitellut yli 500 julistetta, kymmeniä postimerkkejä, kirjanomistajamerkkejä, seteleitä, yritys- ja yhdistysmerkkejä sekä suunnitellut lukuisten julkaisujen ulkoasun. Eri elämänalueille liittyviä keksintöjä ja luovia ideoita on syntynyt sekä graafisen suunnittelutyöhön liittyen että niiden ohessa, esimerkkeinä aurinkopaneeleilla kulkeva auto tai moderni purjealus. Uraan on kuulunut myös opetusta, toimia graafisen alan järjestöissä, palkintolautakuntien jäsenyyksiä, näyttelysuunnittelua ja monia muita tekemisen sarkoja.
1950- ja 1960-luvun julisteissa on monia sellaisia helposti Bruunin kädenjäljeksi tunnistettavia töitä, jotka vieläkin ovat syöpyneenä katselijan kuvatajuntaan. Hyvinä esimerkkeinä ovat Veikkauksen, Havin, Jaffan, Stepin, Vipin ja Hyvonin julisteet.
Matkailu-, kaupunki- ja kulttuuriteemojen lisäksi metsä, vesi ja muut luonnon elementit ovat tärkeä osa Bruunin kuvastoa. Eläinaiheista klassikoiksi on noussut erityisesti Saimaan norppa (1974), josta sittemmin tuli myös Suomen Luonnonsuojeluliiton tunnus. Luonnon lukemattomat yksityiskohdat ovat siirtyneet tarkasti mutta uudenlaisin variaatioin esimerkiksi postimerkkeihin sekä julistesarjoihin Flora Fennica ja Forest Finland.
Kirjojen taiton saralla Bruun on avannut uusia uria hyvänä esimerkkinä valokuvaaja Matti Saanion kanssa toteutettu Musta talvi, valkea kesä (1966). Pidempiaikaisia julkaisujen suunnittelutöitä ovat olleet esimerkiksi Fincellin vuosikirja sekä Books From Finland. 1980-luvulla Bruunin luonnosten mukaan toteutettiin 20 ja 500 markan setelit sekä kakkospuoliltaan 10, 50 ja 1000 markan setelit. Setelit olivat käytössä euroseteleiden tulemiseen saakka, joiden alkuehdotuksiin myös Bruun osallistui seitsemän luontosetelin sarjalla.
Liike- ja yritystunnuksista esimerkiksi Kansalliskirjaston, Tikkurila Oy:n, Amos Anderssonin museon, Kas Kasin, Musiikki-Fazerin, Matkailun edistämiskeskuksen ja Metsä-Serlan liikemerkit ovat Bruunin suunnittelemia. Osa merkeistä on yritysten lopettamisen tai muutosten jälkeen kadonnut kartalta tai muuten vaihdettu uuteen. Mutta jotkut niistä ovat iskostuneet niin osaksi yritystä tai yhdistystä, että ne sellaisenaan tai pienin muutoksin ovat yhä käytössä.
Erik Bruun on yksi harvoista nykygraafikoista, jolla ei ole lainkaan ollut apuvälineenä henkilökohtaista tietokonetta. Monissa varhaisissa julisteissa kivipiirrostekniikka on ollut näkyvä tehokeino kuten Bruunin klassikkojulisteessa Destination North Finland. Kirjainfontitkin ovat syntyneet kynähahmotelmina esimerkkinä Kauppatorin seudun hallitsevin kirjainyhdistelmä PALACE. Torin toisella laidalla saattaa nähdä Korkeasaaren lautalla liehuvan lipun, sekin Bruunin käsialaa.